Mitä voi odottaa Merkuriuksen perääntymiseltä – omakohtainen esimerkki.

Seuraa kirjoitelma aiheesta Elävän elämän esimerkki Merkuriuksen perääntymisen aikaisesta hässäkästä ja siitä, ettei mikään tapahdu ”vain kiusallaan” vaan siksi, että meitä täytyy ohjata uudelleen, varjella tai muistuttaa jostakin sellaisesta tärkeästä, jota emme vielä ole tulleet ajatelleeksi.

Noniin. Merkurius alkoi perääntyä 9.11.2025, mutta sitä valmistavaan varjoaikaan sukelsimme jo lokakuun viimeisellä puolikkaalla. Ajanjakso, jolloin Merkurius perääntyy, on tunnettu yleisestä ja laaja-alaisesta hässäkkyydestään, joka koskettaa matkustamista ja matkasuunnitelmia, suunnitelmia ylipäätään, teknologiaa (ml. kaikki digitaalinen ja digitaalisuuden varassa toimiva), sopimusten tekemistä, viestintää/vuorovaikutusta, kaikenlaisia välisyyksiä… siis hyvin laajoja alueita, jotka nykyihmiselle ovat arkipäiväisiä, tuiki tärkeitä ja käytännöllisiä.

Nyt kun olemme jo tovin tehneet remonttia kotonamme, olemme tulleet hankkineeksi yhtä sun toista tarviketta, laitetta ja kalustetta. Marraskuun ensimmäisellä viikolla huomasin, että eräs tietty laite (2-levyinen induktioliesitaso), jonka vielä tarvitsimme, oli tullut varsin hyvään tarjoukseen. Päätin toimia nopeasti, ja tilasin lieden verkkokaupan välityksellä, noudettavaksi kaupungissamme sijaitsevasta myymälästä, noin 2–5 arkipäivän kuluessa tilauksesta. Tarjouskamppis päättyi 11.11. – melko kosmoksellista! Itse liesitason ohella poimin ostoskoriin vielä sellaisen skrapan, puhdistusta varten, muutaman euron lisäostos.

Kaikki meni hyvin, klikkailin tiedot ja toimitukset kohdalleen, eikä mikään viitannut siihen, että homma olisi mennyt pieleen. Maksoin verkkopankilla. Lopuksi ”Kiitos tilauksestasi!” Eipä kestä, tämähän oli hyvä diili, laite 7 vuoden takuulla ja vieläpä hyvään hintaan. Taas kävi tuuri! Tein ostoksen 6.11.

Eilen, 18.11., kun tein jälleen uusia hankintoja ja tutkimustyötä netin syövereissä, muistin yhtäkkiä tilaamani induktioliesitason. Oli kulunut jo paljon pidempi aika kuin 2–5 arkipäivää, enkä ollut vieläkään saanut ilmoitusta siitä, että ostos olisi noudettavissa. Pohdin syitä viivästykselle. ”Merkuriuksen perääntyminen”, huokaisin itsekseni, ja totesin, ettei tämä ollut lainkaan ainoa outous tai harmaa hius tänä marraskuisena ajanjaksona. ”Se on varmastikin vain viivästynyt, syystä tai toisesta”, ajattelin, ja muistutin itseäni siitä, että tällaisena aikana näitä viivästyksiä ja yllätyksiä tosiaankin sattui.

Päätin kuitenkin, että alan selvittää asiaa. Surffasin sähköpostiini, enkä tarkan etsimisenkään jälkeen löytänyt tuosta verkko-ostoksesta jälkeäkään: en tilausvahvistusta enkä maksukuittia, joista olisin voinut nähdä tilaukseen liittyviä tietoja, jotta olisin edelleen voinut selvittää asiaa myyjäliikkeen kanssa. Etsin ja pengoin, katsoin kaikki kansiot. Ei mitään. Seuraavaksi verkkopankkiin katsomaan, onko mitään tapahtunut tuona ostoksentekopäivänä, 6.11., tai esim. arkipäivinä sen jälkeen. Ei mitään, ei kerta kaikkiaan mitään veloituksia ollut tapahtunut, ei pää- eikä jemmatililtä. Katsoin moneen kertaan, jotta varmistuisin. Uskottava se oli: kodinkonetilaus, jonka luulin tehneeni, oli ilmeisesti lakannut olemasta. Sitä ei ollut, sitä ei mennyt, se ei ollut kaiketi mennyt mihinkään, vaikka kaikki tilausprosessissa eteni mallikkaasti aina Kiitos tilauksesta! -toivotuksiin saakka. Olin liedetön.

Aloin heti pohtia, mikä tässä oikein oli takana. Miltä meitä varjeltiin, paskalta laitteelta? Miksi meitä näin uudelleenohjattiin? Pienen tutkimustyön jälkeen löysin netin tarjonnoista uuden, vastaavan laitteen, joka tuntui olevan tarpeeseemme aivan yhtä sopiva joskin edullisempi. Laite oli samalta merkiltä, jolta olimme jo aikaisemmin ostaneet yhden toisenkin laitteen (integroitava astianpesukone) remontoimaamme asuntoon. Tässä toisessa liesivaihtoehdossa tuntui heti osuvan jokin paremmin kohdilleen. Ehkä sen ensimmäisen liesivaihtoehdon käyttöpaneeli oli sekavampi, vaikeaselkoisempi, jotenkin outo?

Kävi myös niin, että heräsimme pohtimaan, onko lieden sijoittelu uudessa keittiössä ylipäätään sopivin mahdollinen (heti tiskikoneen yläpuolella). Uusi keittiö asetelmineen oli kuitenkin ammattilaisten suunnittelema, joten kaipa he olivat osanneet ottaa huomioon kaiken mahdollisen? Luulisi? No, parempi varmistaa nyt sekin. Ehkä vielä soitan sinnekin ja kysyn, onko suunnitelma varmasti turvallinen ja kestävä.

Uuden lieden tilaan sitten sen jälkeen: kun kaikki on varmaa, selvää ja parhaiten soveltuvaa.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Omituiset kommervenkit, peruuntumiset, viivästykset, suunnitelmien muutokset tai täydelliset mönkään menemiset ovat uudelleenohjausta, kalibrointia, varjelusta. Aina emme saa sitä mitä haluamme (tai luulemme haluavamme), eivätkä kaikki hartaasti laatimamme ”varmat suunnitelmat” toteudu, koska meitä varten on jotakin muuta, jotakin parempaa, jotakin sopivampaa. Perääntymisajat ovat juuri sellaista aikaa, joiden aikana meidän on mahdollista kalibroitua uudelleen ja nähdä, mitkä tiet eivät enää johda mihinkään sellaiseen, mikä aidointa olemustamme eniten kasvattaa tai opettaa. Oppiläksyt – uudelleenohjaukset – eivät tokikaan aina tunnu mukavilta, mutta kun rehellisesti reflektoi, voi kaikkeen löytää syyn ja ymmärryksen.

Perääntymisten aikana niitämme usein myös karmaa, eli saamme takaisin jotakin sellaista, jonka itse olemme aikaisemmin liikkeelle laittaneet. Perääntymisajat tasaavat ja uudelleenohjaavat tehokkaasti! Ne ottavat luulot pois, jos se on tarpeen. Ne romahduttavat norsunluutorneja ja paljastavat totuuksia. Ne paljastavat todellisen karvan, näyttävät oikeat kasvot hymyilevien naamioiden takaa. Ne vapauttavat. Asioiden ”pilalle meneminen” on siunaus!

Tuona mainittuna 11.11. päivänä on muuten alkanut myös Jupiterin (ravun planeetta) perääntyminen. Olin kokonaan unohtanut sen! Se perääntyy ensi vuoden maaliskuulle saakka. Sanotaan, että Jupiter on taivaankappaleiden joulupukki: hyväntahtoinen, lempeä, avulias ja laajentumaan pyrkivä. Se haluaa, että kasvamme ja menestymme. Nyt kun se perääntyy, voi odottaa, että kyseiset alueet ”sakkaavat”. Kenties siis saammekin elää seuraavat kuukaudet tavanomaista ”hiljaisemmin”, ”pienemmin”, niukemmin; ei niin laajasti ja eteenpäin elämissämme harppoen, koska tarkoituksemme on ensisijaisesti ja aina luottaa sisäiseen kasvuun ja ohjaukseen – ei koskaan ulkoiseen. On aika kääntyä sisäänpäin ja luottaa prosessiin, vaikka ulkomaailmassa ovet nyt sulkeutuisivatkin neniemme edessä, tai jos mikään pyrkimyksistämme ei juuri nyt kantaisikaan runsasta hedelmää.

Jupiter haluaa kuoria meistä esiin aitouden: sellaisen pohjan, jolle menestys ja tavoittelu voivat rakentua kestävästi, vilpittömästi, rakkaudellisesti, sisältä päin ohjautuen.

Samoin muistutan, edelleen, että elämme 9-vuoden viimeisiä kuukausia, jolloin muutoinkaan emme niinkään nauti uusista aluista, vaan pikemminkin lopuista ja lankojen päättelyistä, jotta saamme tilaa uudelle, kun sen aika koittaa.

Jälkisanat: syy paljastuu

Oi ihmettä!

Tämän viikon tiistaina, 25.11.2025, saapuivat keittiökalusteiden ja -laitteiden asentajat. Kaiken muun tarpeiston, tiskiallas mukaan lukien, kykenin heille jo tarjoamaan, mutta liesitason kohdalla jouduin pahoittelemaan, ettemme olleet vielä saaneet sitä: tilaus oli kyllä jo tehty, itse asiassa kaksikin, mutta saisimme noutaa laitteen aikaisintaan 26.11. eli vasta seuraavana päivänä. Olin silti printannut ko. laitteen asennusohjeita mittoineen, jos asentajat halusivat jo päästä leikkaamaan pöytälevyjä upotuksia varten. Kerroin oudosta tapahtumasta, jossa ensin hankkimani laite tilauksineen ja maksutapahtumineen oli mystisesti kadonnut. Sain osakseni ymmärrystä, eikä asentajahenkilö itsekään pitänyt ko. myyjäliikkeen kanssa asioimisesta.

Kun asentajat tiistaina asensivat, kohtasimme yllättävän dilemman: astianpesukoneen johto ei ollut riittävän pitkä taipumaan liitäntään, johon olimme sitä suunnitelleet. Muutoinkin, siis jo valmiiksi, olimme enemmän tai vähemmän kysymysmerkkeinä siitä, miten askartelisimme pieneen keittiösyvennykseen kaikki vaaditut sähköliitännät, sillä esim. liesitaso (jota vielä olimme vailla) vaati osakseen erityisen asennuksen, jota varten meidän olisi täytynyt muuntaa tavanomainen ”kaksoispistorasia” erityisasennukseksi. Silti tarvitsimme myös ihan niitä tavanomaisia kytkentöjä, useitakin, vielä myös valaistukselle, pienlaitteille… monille keittiölaitteille. Ja nyt kun pesukoneenkin sähköliitäntä pitäisi loihtia tyhjästä, vaivuimme epätoivoon. Oli keksittävä hyviä ratkaisuita.

Yksi asennuspäivä ei riittänyt asunnon moniin asennuksiin (vaatekaappikin piti rakentaa), joten asentajat saisivat palata vielä ainakin toiseksi päiväksi, seuraavalla viikolla. Upotukset eli leikkuut olivat nekin vielä tekemättä.

Eilen sitten, perjantaina 28.11.2025, saimme viimein tiedon siitä, että tilaamani induktioliesitaso oli noudettavissa. Niinpä hyppäsimme autoon ja ajoimme Poriin (siellä on toisinaan pakko käydä). En malttanut olla avaamatta pakkausta, kun pääsimme kotiin, ja mitä löysinkään! Induktioliesitason, joka olikin varustettu tuiki tavallisella pistotulpalla! Nyt emme siis joutuisikaan rakentamaan laitteelle erityisasennusta, joutuen samalla luopumaan jo valmiiksi liian vähäisistä pistorasioista. Nyt voisimme vaivatta kytkeä sopiville paikoilleen kaikki laitteet, ja tarvitsimme enää kenties vain yhden–kaksi helposti toteutettavaa pintakytkentää lisää.

En osannut arvata, että valitsemani induktioliesitaso olisikin näin helppo asentaa. Ensimmäinen (se, jonka tilaus katosi) olisi vaatinut erityisen asennuksen, joka olisi aiheuttanut meille paljon suurempaa päänvaivaa, kun vielä selvisi, ettei apk:n johto ollut tarpeeksi pitkä. Oletin, että tässä uudessa liesitasossa asennus olisi samanlainen, mutta oletukseni oli väärä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Sain viimein ymmärtää, miksi ensimmäisen tilauksen piti mennä mönkään. Täydellinen logiikka, täydellisesti toimivalta Maailmankaikkeudelta. Sekä apk että liesitaso ovat muuten LOGIK-merkkisiä. Asioilla on tapana järjestyä!